maanantai 14. syyskuuta 2015

Illalla


Tästä illasta on jo aikaa, mutta nämä kuvat voisivat olla minä tahansa alkusyksyn iltana kuvatut. Poikaystävä pääsi opiskelemaan ja siksi yllätin hänet erään työpäivän jälkeen tällaisella kattauksella. Mansikkarahka ehti kadota kupeista parempiin suihin jo ennen näiden kuvien ottamista, mutta otan sen kohteliaisuutena sillä taisi nimittäin maistua, heh!  

On taas sellainen uudestisyntynyt fiilis koulun ja rutiinien alettua, syksy on ihanaa aikaa. 

Mulla on alkanut kerääntyä taas kuvia koneelle pitkästä aikaa! Se tuntuu kivalta. Tekee mieli toteuttaa itseään ja ryhtyä hommiin monen projektin ja asian suhteen. :) 

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Mun hoodit


Toissapäivänä oli ehkä tämän kevään ihanin päivä. Siivosin hullunlailla koko päivän kotia, mutta auringon laskiessa syöksyin ulos ja kävelin rauhassa Etu-Töölön katuja. Oli jotenkin tosi tyhjää kaikkialla ja sain rauhassa uppoutua ajatuksiini ja valokuvata. 

Kevään ensimmäiset kukkaset bongasin kauppiksen seinustalta, ne ilmestyvät siihen aina joka kevät. Vaikken olekaan kovin montaa vuotta vielä Helsingissä asunut, on tietyt jutut tullut jo noteerattua ja on mulle/meille ehtinyt jo muodostua omia pikku perinteitä. Niin se menee, enää kaikki muistot ja tärkeimmät jutut eivät ole siellä lapsuudenkodissa. 

Olen ihan kevätpäissäni selannut netissä kaiken maailman sisustus- ja muoti-inspiraatiosivuja ja puhelimen käytetyimmät appsit taitavat olla instagramin ohella pinterest ja bloglovin, hehe! Nautin tästä virkeydestä ja luovuuden puhkeamisesta! On tuntunut siltä että silmien edessä on ollut jonkinlainen verho ja nyt se verho on avattu, haha!


 Kuten olettekin varmaan jo huomanneet, päivittelen tätä blogia  e r i t t ä i n  epäsäännöllisesti.. Mutta antaa sen mennä nyt niin. Nautin siitä että saan kirjoittaa postauksen tai pari, silloin kun huvittaa. Ehkä jonain päivänä, ennemmin tai myöhemmin, aloitan uuden blogin ja uudet tuulet alkavat puhaltaa.. ;) Kuka tietää. Katsotaan! Ihanaa viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle teille kaikille, jotka vielä näitä harvoja postauksiani luette. Kiitos. <3

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ikkunalaudalla

Sain eräästä esiintymisestä ihanan ruusun. Se konsertti oli pienimuotoinen mutta jokaiselle soittajalle ja kuulijalle varmasti tärkeä. Olen aina niin otettu kun joku muistaa kukkasella tai vaikka sanomalla "kiitos". Silloin minut valtaa se tunne, että teen jotain tärkeää.

Kevät on melkein täällä. Sitten kun on huhtikuu, ajattelen ehkä vasta että ollaan kunnolla keväässä. Olen nauttinut jokaisesta aurinkoisesta päivästä, vaikkakin monet niistä olen viettänyt harjoituskopissa viulua vinguttaen. Ensimmäisen opiskeluvuoteni näyttötutkinto on nyt vihdoin takana! Tammikuusta lähtien olen siihen valmistautunut ja nyt tuntuu hyvältä kun sain sen suoritettua. On samalla ihanaa ja kamalaa, miten paljon soittaminen voi viedäkään aikaa. Neljä tuntia hurahtaa tuossa tuokiossa, kahdeksankin menee joinain päivinä. Toki opiskeluni sisältävät muutakin, 
mutta soittaminen on se päähommani.

Kohta saan onneksi hengähtää ja vaihtaa maisemaa. Lähdemme nimittäin viikon päästä Berliiniin perheen ja poikaystävän kanssa! Saa nähdä mitä tykkään kaupungista, kaikki kun sitä niin hehkuttavat. Yritän pitää omat odotukseni ihan vaan hyvän ruoan ja juoman tasolla, niihin emme varmaankaan voi helposti pettyä. Odotan matkaa innolla, se on ollut niin pitkään jo tiedossa.

Ja vaikka vielä se takatalvi saattaa yllättää ja huhtikuussa ei ihan vielä ollakaan, kevätmieleni kaipaa jo kukkasia ja vaaleita värejä kotiin ja vaatetukseen. Tulppaaneita saa onneksi pikkurahalla ruokakaupasta ja ne piristävät kummasti kodin yleisilmettä ja näyttävät muutenkin ihanalta!
  

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kun aikaa on...


... vain hyvälle aamupalalle ja hetken rauhoittumiselle. 


Kun koulussa ja omassa arjessa on sellainen kausi että hyvä kun ehtii välillä hengittää. 

Toisaalta on ihana tehdä sitä mitä rakastaa, vaikkakin se vie välillä vähän liikaa aikaa. Hienoa on se, että oppii paljon uutta ja tajuaa että pystyy selvittämään erilaiset haasteet! 

perjantai 9. tammikuuta 2015

Stockholm

  
Olimme jokunen aika sitten pienellä porukalla Tukholmassa käymässä. Viikonloppureissu oli ihana piristys keskelle ankeaa arkea ja tulipa taas todettua että Tukholma on aikas ihana kaupunki. Vietimme suurimman osan ajasta Södermalmilla ja piipahdimme vain kerran keskustassa. Se ei haitannut ollenkaan, ihastuin nimittäin Söderiin ikihyviksi. Toivottavasti keväällä tai kesällä voisi tehdä taas lyhyen Tukholman reissun.

Tuli syötyä hyvin! Ensimmäisenä iltana kävimme sympaattisessa tapasravintolassa Söderillä ja tilasimmekin pöydän täyteen herkkuja. Hyvä että kaikki lautaset mahtuivat pöydälle, haha! 
   
Seuraavana päivänä kävelyä kaupungilla, kaupoissa piipahtelua ja ihan vaan ihmettelyä. 

... Niin ja kahvia ja kakkuja! 

 
Viimeinen ravintolaillallinen kodikkaassa thaikkuravintolassa. Valtavat annokset, lämmin tunnelma ja hyvä palvelu. Mitäs sitä muuta voisi ravintolalta toivoa? Ja siis ruokahan oli vielä super hyvää ja jopa suht edullista! Lomalla sitä tulee aina käytyä enemmän ulkona syömässä. Välillä myös tuntuu siltä että ne hyvät ravintolat, baarit ja kahvilat ovat aina ulkomailla? Toisaalta pitäisi vaan ottaa aktiivisemmin selvää esim. Helsingin ruokapaikoista ja uskaltautua vähän keskustan ulkopuolellekin syömään. :)

 <3: Milena 

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Sunnuntai-aamu

Vaikka tänään onkin sunnuntai, nämä kuvat eivät ole tältä päivältä. Ystäväni Liina tuli meille kylään eräänä joulukuisena sunnuntai-aamuna. Hän tarvitsi kouluprojektiaan varten mallin ja minähän suostuin esittämään coolia meidän olohuoneen lattialla istuessani, heh heh. Liina halusi viulun rekvisiitaksi ja sehän olikin kiva lisä näihin kuviin. 

Ei sen enempää tällä kertaa. Toivottavasti näistä välittyi hyvä fiilis. Ihanaa loppuiltaa ja tsemppiä alkavaan viikkon! Se taitaakin olla monelle pitkästä aikaa sellainen kunnon arkiviikko. Mutta onhan siinä loppiainen vähän keventämässä. Ihan kiva. :)

<3: Milena

lauantai 3. tammikuuta 2015

Throwback Tuomaan Markkinat


Tästä ihanasta Lucianpäivän illasta on jo viikkoja aikaa, mutta halusin palata näihin tunnelmiin vielä. Tuo ilta tuntui ensimmäistä kertaa joulukuussa oikeasti kylmältä, mutta se ei haitannut mitään Tuomaan markkinoiden lämpimän tunnelman ansiosta, päinvastoin. Kirpeä pakkasilta oli tosiaan täynnä tunnelmaa ja iloisia ihmisiä. Paikka oli aika tukossa väenpaljouden takia ja siellä sai ihan puikkelehtia myyntikojulta toiselle. Mutta tuollaisissa joulunajan rauhallisissa tapahtumissa sopu sijaa antaa.

Eikö näytäkin ihan satumaiselta! Mun puolesta Senaatintori saisi vaikka aina näyttää joulun ihmemaalta. ;)

<3: Milena

perjantai 2. tammikuuta 2015

Hei vaan

Vau mitkä viikot takana, vau mikä syksy takana! Koulua, töitä, kavereita ja rakkautta. Aivan uudenlaisia haasteita ja itsensä etsimistä. Että sellaista. Odotan malttamattomana mitä 2015 tuokaan tullessaan, mutta samalla tunnen olevani myös varuillani ja vähän peloissani. On itseensä uskomisen ja tekemisen vuosi.

 
Siis joulu oli ihana! Vaikkakin menin syömään aattoiltana alkupalaksi mätivoileivän. Siitä tuli yllättäen aivan kamala olo ja allerginen reaktio vieläpä. Seuraavat pari tuntia menikin vatsaa pidellen ja mustikkasoppaa ainoastaan litkien. Lahjoja avatessa mutrusuu vääntyikin leveään hymyyn, niin ihania lahjoja sain! Poikaystäväni oli hankkinut kaikkien aikojen lahjan mulle, nimittäin kitaran! Ja vieläpä juuri sen, minkä erityisesti halusinkin (mutten villeimmissä unissanikaan uskaltanut aavistaa että sellaisen lahjaksi saisin).. Oi että. Viime päivät ovatkin kuluneet sormia kitaran otelaudalla väännellessä ja myöskin viulua soittaessa.
  
Valkea joulu oli taas varmasti monelle se toiveista toivotuin ja onneksi se toteutuikin. Joulufiilikseni kohosi kattoon välittömästi ensimmäisten lumihiutaleiden leijaillessa maahan. Onnea oli se kun sai jouluyönä kävellä hiljaisia katuja lumen narskuessa jalkojen alla. 

Oli söpöjä pieniä paketteja, hyvää ruokaa ja juomaa. Onneksi lahjojen availun lomassa sain vihdoin itsekin kurkustani alas vähän laatikoita ja kalkkunaa. Kun fiilis on hyvä, pienet epäonnisuudetkaan eivät kauheasti hetkauta.


Upea Les Paul.
 
Joulupäivä ja Tapani menivätkin musisoidessa. Pikkuveljelle annettiin lahjaksi nuottikirja bassolle, täynnä mitä parhaimpia rock-kappaleita! Suklaan voimalla jaksettiin paneutua musiikin maailmaan ja kyllähän niitä jouluruokiakin jäi aikalailla yli, hyvä vaan! Joulussa parasta on se, että saa syödä ihan mitä tahansa hyvällä omatunnolla ja mihin kellonaikaan tahansa! Toisaalta nyt arjen alkaessa tietynlainen kuri onkin jo ihan toivottua, haha. Tämä viikonloppu on vapaata ja sitten alkaakin melkoinen aherrus. Kouluhommat ja erityisesti kouluun liittyvät soittohommat painavat päälle aikalailla. Vähän jo hirvittää. 

Mutta nyt, ihanaa uutta vuotta 2015!

<3: Milena